Nuorten hyvinvointi on retuperällä – Tulevaisuutemme ei ole turvattu

Korkeakoulu-uudistus on viime viikkojen aikana ollut useasti esillä. Monia erittäin tavoitteellisia lukiolaisia on haastateltu, kuten Helsingin Sanomien kirjoituksessa (4.11.). On kuitenkin tärkeä muistaa, että kaikki lukiolaiset eivät ole yhtä tietoisia omista suunnitelmistaan ja tulevaisuudestaan. Uudistuksen myötä opiskelemaan pääseminen vaikeutuu, jos omat suunnitelmat eivät ole ajoissa selvillä.

Aikaisempina vuosina lukio on ollut paikka kasvaa ja miettiä omaa tulevaisuuttaan. Miten nyt käy opiskelijoille, jotka eivät tiedä minne hakeutua lukion jälkeen? Pelkään, että uudistus tuo Suomeen lisää väliin tipahtavia nuoria ja etenkin nuoria aikuisia. Tällä hetkellä kasvavana trendinä lukio-opiskelijat pidentävät opiskeluaikaansa, jotta koulunkäynti ei muuttuisi liian stressaavaksi. Tämä ei ole pitkällä tähtäimellä kestävää. Opintojen venähtäminen kolmeen ja puoleen vuoteen tai neljään vuoteen vaatii huomattavasti lisää resursseja.

Jos haluamme opiskelijat nopeammin kiinni työelämään ja poistaa monia välivuosia, täytyy miettiä uusia ratkaisuja. Olisiko toimivampaa, että opiskelijat lukisivat vain itselleen tärkeitä aineita lukiossa ja pakollisten kurssien määrää vähennettäisiin? Korkeakoulujen ensikertalaisuuspisteet lisäävät kynnystä ottaa opiskelupaikka vastaan. Opiskelupaikan ottamista vältellään, jos ei ole varmaa, että kyseinen ala miellyttää. Alan vaihtamisesta on tehty huomattavan vaikeaa.

Suurimpana ongelmana on kuitenkin opiskelijoiden huononeva hyvinvointi. Jo nyt erikoissairaanhoidon resurssit ovat tiukilla. Ehkäiseviä toimenpiteitä ei käytännössä ole. Siksi on korkea aika herätä pohtimaan ratkaisuja. Pian klisee ”nuoret ovat tulevaisuus” jää pelkäksi lausahdukseksi. Te aikuiset olette niitä, jotka voivat asian vielä muuttaa. Myös nuorten osallistaminen päätöksentekoon on tärkeää, sillä heitä tämä asia eniten koskettaa. Huonovointiset nuoret eivät ole tulevaisuus, he ovat taakka.

Louna Yli-Hemminki